Velkaantuminen ja tulevaisuus nuorille

Haluammeko elintason, joka on lainaa – ja jonka maksavat tulevat sukupolvet?

Velan otto on joskus välttämätöntä, kun tarvitaan hankkia jotain, johon säästöt eivät riitä. Usein se on oma
asunto tai auto, tai velkaa on tarvittu opintolainaan. Yritysmaailmassa ja kirjanpidossa velkaa sanotaan
vieraaksi pääomaksi.

Kuntien ja valtion tulot muodostuvat pääosin verotuloista ja jonkin verran julkisen hallinnon perimistä
maksuista ja liikelaitoksien tuloksista. Tulojen ja menojen suhde on usein negatiivinen, eli rahoitusvaje on
täytettävä vieraalla pääomalla. Vieraalla pääomalla on aina hinta, korko.

Suomen valtio on velkaantunut ripeässä tahdissa. Valtion velkaa on nyt enemmän ja velkaantuminen on
nopeampaa kuin koskaan ennen. Korkojen noustessa velan takaisinmaksu vaikeutuu korkojen etusijaisuuden
vuoksi. Syntyy kierre, jossa lisävelalla voidaan maksaa vain aikaisempien velkojen korkoja. Yhä suurempi osa
veroista menee korkojen maksuun eikä hyvinvoinnin rakentamiseen. Kuinka kauan tällainen meno voi
jatkua?

Puolueiden tulisikin kilpailla siitä miten velkaantuminen pysäytetään ja löydettävä eri puolueiden yhteinen
tahto tehdä se. Paljon voimme itsekin tehdä. Kierrätys, ruoan ylijäämien hyödyntäminen, biotalouden
tukeminen, lähiruuan käyttö ja joukkoliikenteen tehostaminen ovat koko maan laajuisena myös merkittävä
ilmastoteko.

”Talouspolitiikan tavoitteena on edistää kestävää, työllisyyttä tukevaa talouskasvua ja vähentää julkisen
talouden velkaantumista. Tarkoituksena on rakentaa talouden ja hyvinvoinnin vakaa perusta tuleville
sukupolville”. Näin sanoo Valtionvarainministeriö nettisivuillaan. Kykeneekö Suomen hallitus katkaisemaan
velkakierteen ja toimimaan lupauksensa mukaisesti.

Me kansalaiset ja yrittäjät joudumme tietysti mukaan taloustalkoisiin, mutta joskus se on tehtävä –
parempi alkaa sopeuttamaan ja sopeutumaan aiemmin kuin myöhemmin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *