Kansalaiset kysyvät – Ella eduskuntaan

Kansanedustajajille ei makseta palkkaa, vaan edustajan palkkiota. Palkkio on vaalikauden 2019–2022 alusta lukien 6 614 euroa kuukaudessa, ja se on veronalaista tuloa. Valiokuntakokouksista ei makseta erillisiä kokouspalkkioita. Myöskään yö- ja viikonloppuistunnoista ei edustajalle makseta lisäpalkkiota. Palkkiotoimikunta vahvistaa edustajanpalkkioiden määrät. Palkkiotoimikunnan puheenjohtajan ja kaksi muuta jäsentä, joista kukaan ei voi olla kansanedustaja tai eduskunnan virkamies, valitsee eduskunnan puhemiehistö neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Mielestäni suhteessa kansanedustajana toimimisen osaamisvaatimuksiin ja työn kuormittavuuteen palkkio on tarkoituksenmukaisella tasolla. Koska kyseessä on virallisesti palkkio edustajantehtävästä, eikä työsuhteen palkka, kansanedustajilta ei ole työaikaa eikä lomarahoja

Kansanedustajan palkkion ohella edustajalle maksetaan joka kuukauden 15. päivä asuinpaikasta riippuen 987–1 809 euron veroton kulukorvaus, joka on tarkoitettu kansanedustajan tehtävästä aiheutuvien kustannusten, esimerkiksi toisen asunnon hankkimisesta aiheutuvien lisäkustannusten maksamiseen. Kulukorvaus on verotonta.

Back to Index

Tuntuu, että mitään ei saa enää sanoa. Oletko samaa mieltä?

Saa sanoa ja pitää sanoa, mutta on sanottava perusteltuja ja faktoihin perustuvia kannanottoja ja ajatuksia. Keskustelukulttuuria pitäisi lisätä ja opetella avointa, perusteltua, faktoihin perustuvaa kanssakäymistä. Tyylilajia siis tulisi muuttaa, mutta oma arvomaailma ja ajatukset on aina arvokasta tuoda esille. Mistä muuten voisi tietää mitä toiset ajattelevat oikeasti, mitä tulisi tehdä esimerkiksi rempallaan olevien asioiden kohentamiseksi ja mikä on hyvin?

Back to Index

Onko sukupuolia enemmän kuin kaksi?

Perusasetelmassa on ymmärtääkseni vain kaksi sukupuolta, mies ja nainen, ja kromoseja on tietty määrä kummallakin, mutta joidenkin tekijöiden vuoksi näistä syntyy joissain tilanteissa ja henkilöissä erilainen sukupuolikromosomi- kokonaisuus, ’mikseri’. Sukupuolta määrittelevissä kromosomeissa ei liene vielä tiedossa kuin X ja Y- kromosomit, mutta kromosomiston poikkeavuuksia tunnetaan ja sitä esiintyy noin viidellä henkilöllä tuhannesta elävänä syntyneestä lapsesta. Näistä 2/3 on sukupuolikromosomien poikkeavuuksia, ja 1/3 muiden kromosomien poikkeavuuksia.

Back to Index

Pitäisikö väkivaltarikoksista annettavia tuomioita koventaa?

Ei pitäisi.

Väkivaltaa ei voi sallia missään muodossa, mutta väkivallan syihin pitää kiinnittää erityistä huomiota eli juurisyihin. Miksi väkivaltaa esiintyy? Onko ihminen silloin tasapanoinen ja onnellinen, jos käyttää väkivaltaa? Rangaistusten koventaminen ei takaa väkivallan loppumista vaan saattaa jopa ruokkia sitä. Rikosoikeuden opinnoissani aikoinaan nuorisorikospoliisin sanoin: ”Ihminen ottaa huomion aina – jos ei hyvällä niin pahalla.” Yhteiskunnan vakaus ja tasapaino ja yksilöistä huolehtiminen, yhteisöllisyys ja kristillinen arvomaailma yhteiskunnassa ovat asioita, jotka käsitykseni mukaan vähentäisivät väkivaltaa. Ja vahva ihmisarvojen kunnioittamisen ajattelumalliin perustuva arvomaailma.

Back to Index

Pitäisikö molempien vanhempien olla vanhempainvapaalla lasten kanssa yhtä pitkään kotona?

Tämä on perheen sisäinen asia, eikä valintoja voida lailla pakottaa, mutta mahdollisuus tietysti voidaan antaa tähän. Asia riippuu perheen tilanteesta, vanhemoien työn kuvasta ja monesta muusta tekijästä. Ei toimisi kaikilla perheillä kategorisesti, vaikka ainakin joskus se voisi olla hyvä ratkaisu. Hän on kotona, jolla on siihen mm. työn vuoksi mahdollisuus. Kaikissa töissä, kuten yrittäjänä toimiessa, ei voi olla poissa yrityksestä pitkiä aikoja yritystoiminnan siitä kärsimättä – ainakin useimmiten tilanne on tällainen. Itsekin yrittäjänä toimiessani lasteni ollessa pieniä tilanne oli sellainen.

Back to Index

Onko tärkeämpää huolehtia metsien luonnon monimuotoisuudesta ja hiilinieluista kuin taloudellisesta tuottavuudesta?

Komsii komsaa…niin tai näin. Ilman muuta meidän tulee huolehtia metsän monimuotoisuudesta, hiilinielusta ja samalla kasvatettava ja käytettävä metsää kuten ennenkin. Tavitsemme ehdottomasti myös yhä enemmän ekologisia uusia puuraaka-aineista valmistettuja tuotteita, sekä uusia että perinteisiä, niin lyhytikäisiä kuten paperia, talous- ja vessapaperia ja kahvinsuodatinpusseja kuin pitkäikäisiä puupohjaisia (puurakennukset sitovat hiiltä vuosikymmeniksi) tuotteita. Tarvitaan myös peltojen lannoitukseen ja hiilen sidontaan sopivaa biohiiltä ja energian tuotantoon biopohjaisia polttoaineita. Tulevaisuuden energiaratkaisuissakin on otettava huomioon päästöjen lisäksi puuntuotannon toimintavarmuus ja omavaraisuus. Tämä kaikki tarkoittaa toisaalta metsän jatkuvaa hakkuutarvetta joka toisaalta osaltaan edistää hiilen sitoutumista uudistuviin metsiin puun keskimääräiseksi kasvukaudeksi (noin 80 vuodeksi).

Eli tilanne on sekä-että, ei joko tai. Metsien taloudellisesta tuottavuudesta ja käyttömahdollisuuksista on pidettävä kiinni, mutta samalla metsän monimuotoisuus ja hiilinielun kehittyminen oikeaan suuntaan on turvattava. Uskon, että tähän yhtälöön löytyy ratkaisut tutkimus- ja kehitystyöllä.

Back to Index

Minkälaisena näet tulevaisuudessa suhteet Venäjään? Voidaanko palata normaaleihin suhteisiin niin pitkään kun Vladimir Putin on vallassa?

Ei voida.

Olen työskennellyt, opiskellut ja asunut Venäjällä. Olen opiskellut Venäjän historiaa, kieltä, yritystoimintaa, metsänhoitoa, verotusta ja kulttuuria. Valitettavasti – silloin kun asuin Pietarissa ja toisen kerran silloin Putin valittiin presidentiksi, hänen allekirjoittamansa ensimmäiset ukaasit kertoivat suunnan muutoksen selkeästi (esim. yhdistykset, joissa ulkomaalaisia jäseniä, ovat vieraan vallan agentteja). Presidentti Putinilla oli valtavan upea mahdollisuus nostaa Venäjän Federaatio maailman johtavaksi tiede-, taide- ja liiketoiminnan esimerkki- valtioksi. Hän valitsi toisin.

Back to Index

Onko Sanna Marinin hallituksen talouspolitiikka ollut holtitonta?

Osittain on, osittain ei ole ollut holtitonta.

Kriisit (koronatuet, koronarokotukset, Venäjän hyökkäyssota) ja niiden vaikutusten aiheuttamat haasteet on ratkaistava ja rahoitettava olipa rahoitus lähtöisin sitten mistä tahansa. Toisaalta esimerkiksi Uniperin myynnistä aiheutui Fortumille noin 6 miljardin euron tappiot. Koska Suomen valtio omistaa Fortumista noin 51 prosenttia, tappio vyöryy veronmaksajien maksettavaksi. Olisiko tätä voinut estää, on hyvä kysymys, sillä tähänkin lopputulokseen vaikutti Venäjän hyökkäyssodasta johtuva energiakriisi.

Selvää on, että velkaantuminen on pysäytettävä ja keinona näen yritystoiminnan ja maanviljely- toimialan vahvistumisen ja sitä kautta myös työllisyyden kohentumisen ja verotulojen parantamisen. Tämä tarkoittaa myös yritystoimintaan kohdistuvia rahoituksellisia tukitoimia, esimerkiksi uuden energian innovaatiohankkeisiin, puun käytön tuotekehitykseen yms.

Tilanne valtion velan suhteen on hankala korkojen nousun seurauksena, tänä vuonna (2023) pelkästään velan korot ovat valtion budjetin mukaan 1,5 miljardia euroa vuonna 2023. Vuoden 2022 korkokulut ovat budjetin mukaan 674 miljoonaa euroa. Korkokulut nousisivat siis budjetin perusteella reilu 800 miljoonaa euroa. Se on peräti 60 prosenttia 5 miljardin euron yhteistöverosta*, joka on budjetoitu vuoden 2023 tuloihin. Kulupuolella se on suurin piirtein saman verran kuin kunnille maksettava valtionavustus peruspalveluiden järjestämiseen.

*Yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat osakeyhtiöt, osuskunnat sekä tietyin edellytyksin yhdistykset, liikelaitokset ym..

Back to Index

Oletko toiminut aikaisemmin politiikassa?

Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Sitä olen tehnyt 15- vuotiaasta lähtien toimimalla Joensuun ammattikoulussa opiskellessani opiskelijayhdistyksessä. Järjestimme konvia = tanssitilaisuuksia ja hankimme lipputuloilla ja karkkien ja limonadin myynnillä opiskelijayhdistyksellemme tuloja. Teimme myös keikkaa mm. narikanvalvojina. Yhdistyksemme järjesti saamillaan tuloilla erilaista toimintaa opiskelijoille. Samassa tehtävässä olin myös sitä seuraavassa opinahjossa Savonia- hotelli- ja ravintolakoulussa opiskellessani, ja edelleen Tampereen yliopistossa opiskellessani, Vero-Oikeuden Opiskelijat ry:n (VOO) puheenjohtajana.

Politiikan eli yhteisten asioiden edistäminen jatkui Vaara-Karjalan Leader ry:n alueen kokoon juoksijana (silloin kuusi kuntaa) ja hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana, sen jälkeen Pohjois-Karjalan Kylät ry:n kokoon juoksijana ja ensimmäisenä hallituksen puheenjohtajana.

Maaseuturahastoalueen 1b- edustajana toimin Leader- toimintaryhmässä (ministeriöiden ja etujärjestöjen yhteinen elin joka kokoontui Helsingissä) ja Suomen Kylät ry:n hallituksen jäsenenä, molemmissa sain toimia suomalaisten edustajana valtakunnan tasolla.

Yrittjäjärjestössä olen toiminut yli 10 vuotta eri tasoilla; Nurmeksen Yrittäjät ry:n sihteerinä noin 5 vuotta, Nurmeksen ja Valtimon Yrittäjät ry:n puheenjohtajana vuodesta 2012, Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry:n hallituksen jäsenenä kaksi hallituskautta (+ varajäsenenä sitä ennen), ja Suomen Yrittäjät ry:n valtuuston varajäsenenä. Suomen Yrittäjät ry:n edustajana toimin Opetushallituksen (OPH) Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnan puheenjohtajana neljä vuotta.

Seurakuntatehtävissä (Nurmeksen evankelisluterilainen srk) olen toiminut kirkkovaltuutettuna kaksi kautta, kolmas kausi on alkamassa. Kirkkoneuvostossa ja eri johtokunnissa olen myös ollut jäsenenä (nyt Palvelun johtokunnan jäsen).

Erään tiekunnan puheenjohtajana toimin 4 vuotta, varapuheenjohtajana 2023-.

””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””’
Puoluepolitiikassa toimimiseni lista on paljon lyhyempi:

Puoluepolitiikka on arvojen mukaista politiikan tekemistä.
Olen aikuisiällä ensimmäistä kertaa minkään puolueen jäsen ja puolue on Suomen Kristillisdemokraatit r.p.
Siltä osin olen politiikassa turmeltumaton ja myös untuvikko:)
Silloin 15- vuotiaana amiksessa olin varmaan Keskustapuolueen jäsen jonkin aikaa, koska kiersin luokissa ja työsaleissa valtakirjaan ääniä tulevaa nuorten keskustalaisten puoluekokousta varten joka pidettiin Kalajoella.
Porukoissa siellä pyöri myös Esko Aho. Poliittiset tiemme erosivat ja loppu on historiaa kummankin kohdalla:).

Kiitos kysymyksestä – joutui itsekin miettimään missä on ollut mukana!

Back to Index

Saako autoilun hinta nousta päästöjen vähentämisen takia?

Ei saa nousta.

Akuuttina toimena polttoaineveroa päinvastoin on alennettava ja jakeluvelvoitteesta tingittävä. Turve on ainoa kotimainen varapolttoaineemme. Vielä jäljellä olevista turvetuottajista on tehtävä riittävän pitkillä sopimuksilla valtion sopimustuottajia

Oman auton käyttö varsinkin laajoilla Suomen itä- ja pohjoisalueilla on välttämätöntä, eikä auton omistamisen ja käytön kustannuksia voi enää lisätä, ei varsinkaan em. alueilla asuvien osalta, eikä kenenkään. Harva huvikseen ajelee, van siksi ettei muuta kulkumahdollisuutta ole kuin oma auto. Ennemminkin pitäisi kehittää julkista liikennettä ja henkilökuljetusratkaisuja sekä teiden ja rataosuuksien kunnossapitoa. Ja se yöjunayhteys Itä-Suomesta Helsinkiin takaisin – ei palaisi bensaa eikä kerosiinia niin paljon ja pääsisimme tarvittaessa töihin ja takaisin vaikkapa Helsinkiin ketterästi yön aikana.

Akuuttina toimena polttoaineveroa päinvastoin on alennettava ja jakeluvelvoitteesta* (bioperäisen poltttoöljyn jakeluvelvoite). Turve on ainoa kotimainen varapolttoaineemme. Vielä jäljellä olevista turvetuottajista on tehtävä riittävän pitkillä sopimuksilla valtion sopimustuottajia ja ammattiautoilijoille olisi hyvä saada **ammattidiesel-järjestelmä.

*Jakeluvelvoitteen tarkoituksena on edistää kestävien uusiutuvien polttoaineiden käyttöä moottoribensiinin, dieselöljyn ja maakaasun korvaamiseksi liikenteessä. Vuoteen 2030 mennessä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus on nostettava EU:ssa 14 prosenttiin liikenteen energian loppukulutuksesta.
Vuonna 2022 jakeluvelvoite oli 12 prosenttia ja vuonna 2023 jakeluvelvoite on 13,5 prosenttia. Jakeluvelvoitteen alentamisen vuoksi toteutumatta jäävät päästövähennykset päätettiin kattaa korottamalla jakeluvelvoitetta. Jakeluvelvoite on 28 prosenttia vuonna 2024 ja nousee siitä asteittain 34 prosenttiin vuonna 2030 ja sen jälkeen.
** Ammattidieselillä tarkoitetaan energiaverodirektiivin sallimaa mahdollisuutta soveltaa tietyntyyppisiin kuorma- ja linja-autoihin tankattavaan dieselöljyyn alhaisempaa polttoaineverokantaa. Se on käytössä useissa EU-jäsenvaltioissa. Ammattidieselin käyttöönotto tarkoittaa kuorma-autoille tankatuista litroista maksettavaa veronpalautusta, mikä alentaisi yritysten kustannuksia. Belgiassa palautus on suurin eli 24,76 senttiä per litra (2020).

Back to Index

Pitäisikö kouluissa olla kovempi kuri, jotta lasten oppimisympäristö rauhoittuisi?

Ei pitäisi.

Olen toiminut toisen asteen opettajana ja nähnyt kuinka levottomuus lisääntyi 25 vuoden työurani aikana. Mistä se johtuu? Liberaali kasvatusoppi, rajojen puuttuminen, häiriökäyttäytymiseen puuttuminen, nämä ovat muuttuneet lainsäädännön muuttumisen myötä, ja näillä lienee levottomuuksissa osa selitys.

Mutta iso osa selitystä on myös maailman ja yhteiskuntien tuomat vakavat ja lisääntyvät uhkat. Miten turvata lasten ja nuorten mieli tilanteissa, joissa sodat, repaleiset ihmissuhteet, työttömyys, huumeet ja alkoholi, väkivalta ym. yhä enemmän värittävät lapsuutta ja nuoruutta ja suomalaistakin yhteiskuntaa. Ei tässä kurin lisääminen auta, vaan tukiverkoston ja arvokasvatuksen lisääminen. Juurisyyt eivät ole helposti muutettavissa, mutta se on ainoa tapa saada yhteiskuntaan rauha ja yksilölle turvallinen paikka kasvaa ja toimia yhteiskunnan onnellisena jäsenenä. Ja sen olemme velkaa lapsillemme ja nuorillemme.

Back to Index

Saako ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhentää?

Ei saa.

Ansiosidonnaista päivärahaa voi saada työssäoloehtojen täyttyessä, jos kuuluu ammattiliittoon tai yksityiseen työttömyyskassaan. Ansiosidonnaisen päivärahan kesto eli päivärahakausi on 300, 400 tai 500 päivää, riippuen työttömyyttä edeltäneestä työjakson pituudesta ja osittain myös iästä. Ansiopäivärahan kesto on 300 päivää, jos on ollut työssä ennen työttömyyttä yhteensä enintään kolme vuotta, 400 päivää jo on ollut työssä ennen työttömyyttä yhteensä yli kolme vuotta ja 500 päivää, jos on täyttänyt 58 vuotta ja on ollut työssä 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Jos työttömyys jatkuu enimmäismaksuajan päättymisen jälkeen, voi hakea harkinnanvaraista työmarkkinatukea Kelasta.

Näen, että ansioon sidottu päiväraha on tarpeellinen niin yksilön kuin yhteiskunnan (kulutusverojen, tuloverojen kertymän ja sosiaalitukien vähentämisen) kannalta eikä sen kestoaikaa saisi merkittävästi lyhentää, sillä en katso päivärahajakson pituuden vaikuttavan työn saantiin. Työhön pääsemisen mahdollisuuksia, työn tekemisen mallien (esim. etätyö, moniosaaja-työmalli) ja työmarkkinoiden tarvitsemaa (nopeasti muuttuvaa) osaamista pitää aktiivisesti ja voimakkaasti kehittää. Sosiaaliturvajärjestelmää on kehitettävä siten, että työn vastaanottaminen on joka tilanteessa kannattavaa. Kristillisdemokraatit on esittänyt jo vuonna Kannustava perusturva -mallin, jossa on edelleen ajankohtaiset suuntaviivat sotu-uudistukselle kohti yhtä yleistukea, joka joustaa nopeasti elämäntilanteen muuttuessa. Tukea on voitava hakea yhdeltä luukulta nykyisen sirpaleisen ja byrokraattisen tukiviidakon sijaan.Kannustetaan työelämään palaamiseen porrastamalla ansiosidonnainen työttömyysturva ja ulotetaan se kaikille.

Back to Index

Pitäisikö mielestäsi hoitoalan palkkoja korottaa kasvattamalla hyvinvointialueiden rahoitusta, vaikka se tarkoittaisi veronkorotuksia?

Jos haluamme, että hyvinvointialle saadaan riittävä osaajamäärä, näin on meneteltävä.
Vaikka palkka ei ole työmotivaation ainoa tekijä, niin palkkoja tulee korottaa jos niissä on vajausta
kun ottaa huomioon työajat ja -olosuhteet, yleinen palkkataso ja osaamisvaatimukset – niiden tulee
olla linjassaan. Se on oikein ja oikeudenmukaista.

Back to Index

Pitäisikö julkisista sote-palveluista ennemmin leikata kuin antaa niille lisärahoitusta valtiolta?

Ei pitäisi.

Hyvinvointialueet aloittivat työnsä hyvin haasteellisissa tilanteissa; kornaepidemian
aiheuttamat henkilöstövaje, henkilöstön uupuminen ja uusiin työpaikkoihin ja toimialoille
siirtyminen, toimialan työntekiäjpula, rahoitusvaje…eipä paljon ol mist enää leikata.
Hyvinvointialueita pitää tukea ja SAMALLA kehittää palvelujen tuottamiseksi toimivia uusia
menetelmiä ja toimintatapoja. Vaikka tarvitaan myös palveluverkoston priorisointia, samalla kaikki
palvelut on ulotettava maakuntien äärirajoille saakka. Ei veronmaksajia ja saman maan kansalaisia
saa asettaa eriarvoiseen asemaan sillä perusteella, missä hän asuu.

Back to Index

Millaisissa luottamustehtävissä olet ollut ja olet?

Vastaus:

Luottamustoimi on yhteisten asioiden hoitamista ja edistämistä.

Minun luottamustoimeni ovat kohdistuneet 15- vuotiaasta lähtien opiskelijayhdistyksien johtamiseen eri oppilaitoksissa, maaseudun- ja kylien kehittämiseen eri organisaatioissa, yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistämiseen yrittäjäyhdistyksissä, oppimisen ja koulutuksen uudistamiseen ja edistämiseen useissa eri organisaatioissa ja eri tehtävissä sekä evankelisen kirkon luottamustoimissa kirkkovaltuustossa,- neuvostossa ja eri johtokunnissa.

Haluan olla edistämässsä yhteistä hyvää, mutta en kahvi luottamustehtäviä, sillä haluan tehdä hyvin ne luottamustehtävät, joihin on aikaa.

Luottamustoimet 2023:

Nurmeksen evankelisluterilaisen srk:n kirkkovaltuuston jäsen (3.kausi), palvelun johtokunnan jäsen,
Nurmeksen ja Valtimon Yrittäjät ry, hallituksen pj.
Pielisen Messuyhdistys ry, hallituksen pj.
Useissa osaamiseen ja työllisyyteen liittyvissä toimielimissä, mm. Pohjois-Karjalan elinikäisen ohjauksen ja osaamisen koordinaatioryhmä (2021-2023) ja Pohjois-Karjalan elinikäisen ohjauksen ja osaamisen koordinaatioryhmän jäsen Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry;n edustajana.
Putsontien tiekunnan varapj.

Aikaisemmin, esimerkkejä:

Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry:n hallituksen jäsen
Suomen Yrittäjät ry:n hallintoneuvoston varajäsen.
Suomen Yrittäjät ry:n edustajana Yrittäjyysalan työelämätoimikunnassa, puheenjohtaja
Putsontien tiekunnan puheenjohtaja
Pohjois-Karjalan Kylät ry:n perustaja ja hallituksen ensimmäinen pj.
Leader- alueen kokoon juoksija 1995 ja Vaara-Karjalan Leader ry:n 1. puheenjohtaja
Suomen Kylät ry:n hallituksen jäsen
Leader- 1b- alueen edustaja MMM:n johtamassa eri ministeriöiden yhteisessä ensimmäisen Leader- rahoituskauden toimielimessä)
Vero-oikeuden opiskelijat ry:n pj. (Tampereen yliopisto) Opiskelijakunnan pj. Savonia, Kuopio
Olen toiminut myös Pohjois-Karjalan maakuntaliiton 300- vuotisjuhlavuoden Nurmeksen edustajana videolla viime vuonna.

Back to Index

Minkälaisella autolla ajat?

Ajan noin 20- vuotta vanhalla sinisellä perusvarustetulla Hyundai-autolla.
Sen sininen väri sopii kahteen asiaan joita edustan: yrittäjyyteen ja kristillisdemokratiaan.

Lisäksi ajelen enon vanhalla Toyotalla, milloin on päästävä maalle hoitamaan vanhusten asioita – eno kun ei saa enää ajaa autoa.

Ylipäätään matkustan mieluummin junalla tai linja-autolla, pitemmät matkat matkustankin aina, jos vaan aikatauluihin sopii. Haluaisin, että yöjunayhteys Helsinkiin Nurmeksesta olisi edelleen käytettävissä, se oli niin kätevä ja säästi aikaa ja rahaa. Henkilöliikenne rataa pitkin myös pohjoiseen (Vuokattiin, Ouluun) olisi tarpeellista.

Back to Index

Miten nuorten mielenterveysongelmiin ja huumeiden käytön lisääntymiseen tulisi puuttua?

Asiasanat: Nuoret. Mielenterveys. Huumeiden käyttö. Huumeiden käytön laillistaminen. Huumeiden käytön rangaistavuuden poistaminen.

^{Lähdeviitaus: Helsingin Sanomat / Puheenjohtajahaastattelu / Vasemmistoliitto.}
Artikkelin sisältöä:
Parempi huumepolitiikka tarkoittaa ministeri Li Anderssonin mukaan huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumista. Samalla päihdepalveluihin täytyy ohjata huomatavasti lisää rahaa, Andersson sanoo, sillä esimerkiksi katkaisuhoitoon ja korvaushoitoon pääsyä voi joutua odotamaan pitkään. Rahoituksen lisäksi tarvitaan lisää pakottavaa lainsäädäntöä kunnille, Andersson sanoo. Anderssonin mukaan kouluihin tarvitaan esimerkiksi eritysopettajamitoitus ja lainsäädännöllä pitää nykyistä tiukemmin ohjata koulut järjestämään oppilaille tarvitaessa pienryhmäopetusta.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 kuoli huumausaineisiin 287 henkilöä, mikä on 29 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2021 tieliikenneonnetomuuksissa kuoli 189 henkilöä.

Huumekuolemia oli vuonna 2021 enemmän kuin kertaakaan mittaushistorian aikana eli vuodesta 2006. Eniten lisääntyivät 30–44-vuotiaiden kuolemat. Suomessa tapahtuvat huumekuolemat ovat
suurelta osin alkoholin, bentsodiatsepiinien sekä opioidien yhteiskäytöön liittyviä myrkytyskuolemia,
eli niin sanottuja moniainemyrkytyksiä. Kuolema katsotaan huumemyrkytyskuolemaksi silloin, kun
huumeen osuus myrkytyksessä on merkittävä.

Huumekuolemien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 27 prosenttia. Erityisen huolestuttavaa
on viime vuosina ollut nuorten kasvava osuus huumemyrkytyskuolemissa. Viiden vuoden aikana
(2014-2019) alle 30-vuotiaiden osuus kuolemista on kasvanut 33 prosentista 49 prosenttiin.
Tutkimusten avulla on voitu osoitaa merkitäviä yhtymäkohtia sosiaalisen huono-osaisuuden
kanssa. Sosiaalisista tekijöistä matala koulutus, lyhyt- ja pitkäaikaistyöttömyys, aikainen
eläköityminen, avioero ja asuminen ei-yksityisessä kotitaloudessa tai yksin olivat yhteydessä
huumekuolemiin. Taloudellinen huono-osaisuus näkyy huumemyrkytyskuolemissa myös siinä, että
huumemyrkytyksiin vuosina 2000 ja 2008 kuolleista valtaosa (83 %) sai toimeentulotukea.

Vastaukseeni olen tutkinut Irti huumeista ry:n, A-klinikkasäätiön, Keskusrikospoliisin ja Poliisin
tiedotteita ja julkaisuja sekä Huumausainelain ja Rikoslain huumeita koskevaa lainsäädäntöä.

a) Huumeiden myynti ja välittäminen – rangaistukset

Huumeiden tuotanto, salakuljetus ja kauppa ovat Suomessakin kansainvälistä, kovaa
järjestäytynyttä rikollisuutta, johon liittyy mm. rahanpesua, anastetun tavaran kauppaa ja
väkivaltaa. Suomi on kiinteästi osa eurooppalaisia huumausainemarkkinoita. Henkilö tulee
sidotuksi huumetalouteen sekä taloudellisin etä sosiaalisin sitein, joista on vaikea päästä irti.

Huumeiden myyjien ja välittäjien osalta rangaistusten koventaminen olisi järkevää, vaikkakaan
sillä ei ole ns. pelotevaikutusta. Pitäisi saada eliminoitua huumeviljelmät ja huumeiden
valmistusteollisuus, joka ei ole realistista. Suuri osa huumeiden raaka-aineista tulee alueilta,
joiden asukkailla on niukasti toimeentulovaihtoehtoja. Köyhyyden vähentämiseen pitäisi päästä
vaikuttamaan myös.

Huumausainerikoksella tarkoitetaan huumausaineen laitonta valmistamista, maahantuontia,
maastavientiä, kuljettamista, levittämistä ja hallussa pitämistä. Huumausainerikoksesta voidaan
tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Jos henkilö on syyllistynyt omaan käytöön
liittyvään huumausainerikokseen, kuten että hän on tuonut vähäisen määrän huumausainetta
maahan tai hän on kasvattanut vähäistä määrää kannabista, hänet tuomitaan yleensä
sakkorangaistukseen. Vankeusrangaistus voi olla ehdollinen tai ehdoton, ja silloin henkilön
katsotaan usein pitäneen huumeita hallussaan levitystarkoituksessa. Huumausainerikos on
törkeä, jos rikoksen kohteena on eritäin vaarallinen tai suuri määrä huumausaineta, rikoksella
tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä, rikoksentekijä toimii järjestäytyneen ryhmän
jäsenenä, rikoksella aiheutetaan usealle ihmiselle vakava terveyden tai hengen vaara tai
huumausainetta levitetään alaikäisille tai muuten häikäilemättömällä tavalla. Rikoksen pitää olla
myös kokonaisuutena arvioiden törkeä. Rangaistuksena on vähintään vuosi ja enintään
kymmenen vuotta vankeuta. Törkeästä huumausainerikoksesta seuraa yleensä ehdotonta
vankeuta. Poliisilla on myös mahdollisuus käytää useita salaisia pakkokeinoja rikosten
selvittämiseksi, kuten telekuuntelua ja -valvontaa. Rikoslaissa on myös rangaistussäännökset
huumausainerikoksen valmistelusta ja edistämisestä, muta näitä rikosnimikkeitä sovelletaan
hyvin harvoin.

b) Huumeiden käyttö ja rangaistukset

Huumausaineen käyttö ja vähäisen määrän hallussapito omaa käytöä varten on
huumausaineen käyttörikos, josta seurauksena on tavallisesti sakkoa. Poliisi voi määrätä sakon,
eikä rikosasiaa tarvitse käsitellä tuomioistuimessa. Rangaistusasteikko ulotuu kuuteen
kuukautta vankeutta asti, mutta pelkästä käyttörikoksesta henkilöä ei tuomita vankeuteen.
Rangaistusasteikon takia poliisi voi kuitenkin tehdä kotietsinnän käyttörikosepäilyn perusteella.
Huumausaineen käyttörikokseen syyllistyy myös, jos käyttää huumausaineeksi luokiteltua
lääkettä ilman lääkärin määräystä.
Rangaistuksia lisäämällä en usko huumeiden käytön vähenevän. Ennaltaehkäisy ja
juurisyihin pureutuminen on paljon merkittävämpi ja vaikuttavampi keino käytäjän osalta.

c) Huumeista irtautumisen mahdollisuudet

Huumeiden saatavuus:
Nuoret, jopa lapset ovat huumerikollisten kohderyhmiä yhä enemmän. Perusturvallisuus on
häiriintynyt vakavasti. Pimeät netin kautta toimivat verkot, josta saa tilatua huumeita, ovat
heidän ulottuvillaan. Katukauppiaat ja juhlissa mukana olevat toimivat ’koukuttajina’. Jopa
koulujen läheisyydessä huumekauppa kukoistaa – ensiksi tietysti annetaan ’maistiaiset’
maksutta.

Suomen huumetilanne muuttui huomatavasti 1990-luvulla, kun huumeiden käyttö lähti
jyrkkään kasvuun. Vastaavan kaltainen muutos koettiin edellisen kerran 1960- ja 1970-lukujen
taitteessa. 1970-luvun alun jälkeen käyttö väheni ja huumetilanne pysytteli pitkään jokseenkin
muuttumattomana. 1990-luvun niin kutsutun toisen huumeaallon myötä huumeiden käyttö ja
siihen liittyvät haitat kohosivat aivan uudelle ja Suomessa ennen kokemattomalle tasolle.

Hoito ja pakkohoito:
Tilanteissa, joissa asiakkaan päihteiden käyttö pitkittyy ilman, että läheiset tai viranomaiset
pystyvät siihen vaikuttamaan, tiedustellaan usein tahdonvastaisen hoidon mahdollisuutta.
Nykyisessä päihdehuoltolaissa on suhteellisen selkeästi määritelty tilanteet, joissa asiakkaan
omasta tahdosta riippumaton hoito voidaan toteuttaa. Laki asettaa kuitenkin etusijalle
vapaaehtoisuuteen perustuvat palvelut. Jos vapaaehtoisuuteen perustuvat palvelut eivät ole
mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi, ihminen voidaan määrätä hoitoon joko
aiheuttamansa terveysvaaran tai väkivaltaisuutensa perusteella.

Terveysvaaralla tarkoitetaan sitä, että asiakas on ilman päihteidenkäytön keskeyttämistä ja
asianmukaista hoitoa välittömässä hengenvaarassa päihteiden käyttönsä vuoksi tai vaarassa
saada kiireellistä hoitoa vaativan terveydellisen vaurion. Hoitomääritys voidaan tehdä
korkeintaan viideksi vuorokaudeksi ja siihen edellytetään kahden lääkärin päätös.

Väkivaltaisuusperusteen nojalla voi kunnan sosiaalijohtaja sosiaalityöntekijän esittelystä tai
tämän suostumuksella tehdä päätöksen korkeintaan viisi vuorokautta kestävästä tahdosta
riippumattomasta hoidosta. Päätös alistetaan hallinto-oikeuden vahvistettavaksi, mutta se
voidaan panna täytäntöön heti. Tällainen päätös tulee tehdä, mikäli ihminen päihteiden käytön
vuoksi vaarantaa väkivaltaisella tavalla perheenjäsenen tai jonkun muun terveyttä,
turvallisuutta tai henkistä kehitystä. Väkivaltaisuudeksi katsotaan suoranaisen fyysisen
pahoinpitelyn lisäksi myös toisen henkilön vapauden riisto, uhkailu tai pakottaminen.

Kysymys, johon ei ole vastausta ja on vastaus:
Mikä saa lapsen, nuoren, ylipäätään ihmisen hakemaan huumeita elämäänsä? Tämä on
kysymys, johon en tiedä vastausta edellä kirjoitetun lisäksi.
Sen kuitenkin tiedän, että yhteiskunnan pitää ottaa vastaan nämä haasteet – huumenuoret ja –
lapset ja heidän läheisensä, entistä voimakkaammin ja suuremmilla resursseilla, ennen kuin
kaikki on myöhäistä. Turvallinen kasvuympäristö, tuki kouluissa ja opinnoissa, perheiden
tukeminen, hoitoon pääsy, terapiaan pääsy – kaikki nämä ovat ensisijaisen tärkeitä huumeista
irtautumiseen ja siihen, ettei kysyntää niiden käytöön olisi niin paljon.

Ja jos haluamme säilytää yhteiskuntamme avoimen ja samalla turvallisen elinympäristön,
ratkaisu ei ole löydetävissä ensi sijassa rangaistuksissa, valvonnasta eikä suojautumisesta vaan
ennaltaehkäisystä ja hyvästä yhteiskuntapolitiikasta. Kysynnän vähentäminen eri muodoissaan
on eritäin tärkeää.

d. Mitä pitäisi tehdä?

En kannata huumeiden käytön rangaistavuuden poistoa, enkä huumehuoneiden perustamista
kaupunkeihin ja kuntiin, silloinhan laillistamme huumeiden käytön. On pureuduttava niihin
syihin, jotka aiheuttavat huumeiden käyttöä, myös huumeiden levittämismahdollisuuksien
kitkemiseen ja rikostutkintaan tulee pureutua, tämä tarkoittaa rahoituksen suuntaamista näihin
toimintoihin.

Hoitoon pääsyä on nopeutettava ja hoitoon hakeutumiseen rohkaistava. Huumeita käyttävät,
toipuvat ja heidän läheisensä kohtaavat arjessaan eriarvoisuutta arkisissa palveluissa,
kuten asumisessa. Heitä kohdellaan usein epäoikeudenmukaisesti ja syrjivästi.

Psykoterapiaa ja terapiapalveluita pitäisi lisätä sekä vertais- ja ammattitukipalveluita pitäisi olla
laajasti saatavilla huumeita käyttävien läheisille, toipuville ja huumeita käyttäville.
Sosiaalitoimen päihdetyö on ylikuormitettua ja aliarvostettua hyvinvointialueiden sisällä. Myös
asennemuutokset ovat tarpeen laajemminkin yhteiskunnassa – huumeiden ja muiden
päihteiden käyttäjät ovat ihmisiä siinä missä muutkin, mutta syystä tai toisesta
yhteiskuntamme ruokkii itsetuhoista elämäntapaa. Tätä pitää meidän kaikkien kohdallaan
miettiä, mistä se johtuu ja mitä sille voi jokainen tehdä. Erityisesti eduskunnan päättäjien pitää
havahtua tähän jo vakavaan ongelmaan pikimmiten.

Back to Index

Kysymys keikkalääkäreistä ja lääkäripulasta

Keikkalääkärifirmat takovat nyt tulosta hyvinvointialueilla- arikkelin perusteella tullut kysymys:
Millaisilla ratkaisuilla tähän palkka-asiaan ja työn houkutelevuuteen voisi puuttua? Tilanne on
kestämätön ja moraaliton, koska ahdinkoa käytetään häikäilemätömästi hyväksi.

Asiasanat:
Lääkäripula. Keikkalääkärit. Keikkalääkärien palkkataso. Lääkärien koulutustarve. Väestön
ikärakenne. Työpaikkaohjaus ja-tuki. Työolot.

Keikkalääkärifirmat takovat nyt tulosta hyvinvointialueilla. Talouselämä selvitti, millaisia palkkoja keikkalääkäreille maksetaan ja mistä lääkäripulassa oikein on kyse.
^{(Lähdeviitaus: Taloussanomat / Kallis keikka. 27.1.2023)}

Artikkelin sisältöä:
’Kuin suola- tai hiilikaivoksia’. Sellaisia ovat artikkelissa kuvattujen keikkalääkäreiden mielestä pahimmat työpaikat ahdinkoon ajautuneessa Suomen julkisessa terveydenhuollossa. Talouselämän tietojen mukaan näitä paikkoja voi löytyä tällä hetkellä vaikkapa Pohjois-Karjalasta, Kainuusta tai Itä-Suomesta. Keikkalääkärien käytämää suola- tai hiilikaivos- nimitystä kantavat esimerkiksi terveyskeskukset, josta puuttuu toimiva johto ja potilaita hoidetaan pelkästään keikkalaisten voimin.

Talouselämä selvitti keikkalääkäreille maksettavia palkkoja hankkimalla lääkäreille lähetettyjä työtarjouksia. Tarjouksia kerättiin marraskuusta 2022 tammikuun puoliväliin 2023. Kovimman tarjouksen perässä lääkärin on lähdettävä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle. Joensuussa Siilaisten terveysasemalla keikkalääkärin on mahdollista tienata jopa 14 200 euroa kuukaudessa, selviää lääkärien saamista tarjouksista. Se on tavalliseen palkkaan verrattuna paljon. Terveyskeskuksessa lääkärin mediaaniansio on normaalisti hieman yli 6 500 euroa kuukaudessa. Tämä merkitsee tuotoisaa liiketoimintaa keikkalääkärifirmoille ja -lääkäreille.

Ollaan tilanteessa, jossa hoitojonot on purettava lähes hinnalla millä hyvänsä. Lääkäri saattaa tienata vaikkapa terveyskeskuksessa muutaman päivän mittaisella työviikolla täyden viikkotyöajan palkan. Viime vuonna sairaanhoitajien palkkaneuvotelujen yhteydessä korostettiin, että korkeampiin palkkoihin ei ole varaa. Lopulta hoitajat saivat korotuksensa. Samaan aikaan lääkärien palkat ovat nousseet keikkatöissä pilviin. Veronmaksajille koituvat kustannukset keikkalääkäristä ovat moninkertaisia tavanomaiseen lääkärinpalkkaan verrattuna. Keikkalääkärihankinnat kirjataan Siun Sotessa ostopalveluihin, mikäli kyse ei ole virkasuhteesta. Näin kustannukset eivät näy henkilöstökuluissa. Viime vuonna Siun Sote käytti keikkalääkärien ostopalveluihin 12,3 miljoonaa euroa. Keikkalääkärifirmat eivät anna yleensä hyvinvointialueille toimitustakuuta.

Artikkelin mukaan Suomen Kotilääkäripalvelun lisäksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella eli Siun Sotella on sopimus peräti kymmenen muunkin keikkalääkäreitä välittävän firman kanssa. Kyseessä ovat Terveystalo, Coronaria, Mehiläinen, Pihlajalinna, Saaristokaupungin lääkäriasema, Kymenlaakson laatupäivystäjät, Medimanager, Medistar, Solohealth ja Luova lääkärit.
Pohjois-Karjalassa on pulaa yleislääkäreistä, mutta myös esimerkiksi silmälääkäreistä, geriatreista, fysiatreista, psykiatreista, ortopedeista ja neurologeista ja täällä on viime vuosina käytetty ostopalvelulääkäreitä yhä enemmän. Moni lääkäreistä haluaisi vastaanotaa potilaita Pohjois-Karjalasta etäyhteyksien välityksellä.

Vastaukseeni olen tutkinut Kuntatyönantajien (KT), Duocem- lääkärilehden, Lääkäriliiton ja Talouselämän artikkeleita ja kannanotoja sekä lisännyt omiin kokemuksiini perustuvia ajatuksia. Talouselämän artikkelissa kerrotaan, että Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ennusteessa lääkärien kysyntä kasvaa tasaisesti ainakin vuoteen 2040 saakka. Suomeen tarvitaisiin nyt vähintään 3 000 lääkäriä lisää, sanoo KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho. Hänen mukaansa hoitojonot ovat seurausta nimenomaan lääkäripulasta. Vuonna 2020 Suomessa oli työikäisiä lääkäreitä 21 314 henkilöä. Lääkäriliiton tilastojen mukaan lääkäriopinnot aloitti vuonna 2020 yhteensä 725 opiskelijaa. Vuonna 2010 opinnot aloitti vastaavasti 619 lääkäriopiskelijaa. Toisenlaisiakin näkemyksiä lääkärien määrästä ja lääkäripulan ratkaisuista on esitetty, ja niin pitääkin olla. Ongelma on monisyinen enkä usko ongelman ratkaisunkaan olevan yhdenlainen vaan monenlainen, ns. hybridimalli.

a) Lisää lääkäreiden koulutusta

Ikärakenteen muutos on nopeaa, mutta ei jatku loputtomiin, joten lääkärien tuleva kysyntä ja näin ollen lääkäreiden koulutusmäärien lisääminen pitää tehdä harkitusti, etenkin kun peruskoulutus kestää noin kuusi (6) vuotta ja erikoistumiskoulutus työn ohessa toiset kuusi (6) vuotta. Saadakseen tämän hetkisen lääkäripulan taltumaan, siihen menisi 26 vuota ennen kuin täyttämätömät virat olisivat täytetty. Lääkärien koulutuspaikkoja on vuosien aikana jo lisätty, muta nopeaa apua siitä ei ole luvassa. Mitä muuta siten voisi tehdä?

b) Erikoislääkäripulaan vaikuttaminen

Erikoislääkäripula on ollut suurinta samoilla aloilla vuodesta toiseen. Lukumääräisesti eniten lääkäreitä tarvittaisiin psykiatrian, akuuttilääketieteen, radiologian sekä anestesiologian ja tehohoidon erikoisaloilla. Suhteellisesti pahinta pula on nuorisopsykiatreista, lastenpsykiatreista ja fysiatriassa sekä tietyillä laboratorioaloilla. Monien alojen lääkärien koulutuspaikat eivät silti ole täyttyneet, vaikka opiskelupaikkojakin on lisätty. Miksi lääkärikoulutuksen vetovoima on vähentynyt? Onko työilmapiiri ja johtamismenetelmät nykyajan nuoriin vetoavaa? Useilla muilla toimialoilla nämä on huomattu ja niihin panostettu.

c) Hoitotakuu edellä lääkärien määrän lisäämiseen

Hoitotakuun parantaminen on nykyisessä lääkäripulassa epärealistinen ajatus. Lääkäreitä kun ei riitä nykyisiinkään avoimiin työpaikkoihin. Terveyskeskusten hoitotakuun on arvioitu vaativan noin tuhat yleislääketieteen erikoislääkäriä lisää. Suomessa on tällä hetkellä noin 2000 yleislääketieteen erikoislääkäriä ja he ovat jo suurilta osin julkisen sektorin töissä. Erikoistuminen työn ohessa vaatii paljon sekä erikoistuvalta lääkäriltä etä työpaikkaohjaukselta. Onko sitä riitävästi? Kokemukseni on, etä nuoret terveyskeskuslääkärit (erikoistumassa olevat) kantavat usein yksin vuoronsa vastuun, toki konsultoiva lääkäri on puhelimen päässä. Vaikka Terveydenhuoltolaki (16.11.2022) velvoittaa hoitamaan kiireetömät hoitotakuun piirissä olevat potilaat, voidaan joutua karsimaan myös pitkäaikaissairaiden seurantakäyntejä. Tämähän on kuin hölmöläisen peiton jatkamista?

d) Lääkäreiden tehtäviin kuuluvan byrokratian karsiminen – lääkärin työajan sisällön uudelleen määrittely

Lääkärien pitäisi pystyä keskitymään omaan työhönsä, potilaan kohtaamiseen, diagnosointiin ja hoitotoimenpiteisiin. Se tarkoittaisi sitä, että avustaviin töihin pitäisi palkata uutta henkilöstöä. (Lääkäriliiton ehdotus). Epäolennaisten asioitten kirjaamisen lopettaminen lisäisi vastaanottoaikoja merkitävästi. On määriteltävä ja rajattava uudelleen, mitä töitä ja tehtäviä lääkärien kuuluu ihan oikeasti tehdä.

e) Potilastietojärjestelmien kehittäminen sujuvammiksi ja tuottavimmiksi

Potilastietojärjestelmiä pitäisi kehitää helppokäyttöisemmiksi ja tuottavammiksi. Esimerkiksi Apotti-järjestelmän piti aikanaan tehostaa tuottavuutta. Kävikin päinvastoin – la lisäsi lääkäreiden hallintotyötä.

f) Avustavan henkilöstön lisääminen ja työolojen parantaminen

Lääkäreillä ei ole riitävästi aikaa potilastyöskentelyyn, koska esimerkiksi monet aikoinaan sihteereille ja sanelujen purkajille kuuluvat työt ovat nyt lääkäreiden tehtäviä. Työolot ja tuki työpaikalla olisivat myös tärkeitä varsinkin nuorten lääkäreiden rekrytointien onnistumiselle.

g) Julkisen sektorin imagoon ja lääkärin työhön liittyvien asenteiden muutoksiin vaikuttaminen?

Lääkärijärjestöjen olisi päätäjien avuksi ryhdistäydytävä pohtimaan eettis-moraalisesti terveyspalvelujen tuottamistapoja. Tavoitteena ei voi olla pelkästään työntekijän taloudellinen etu, johon usein pyritään. Hyvän palkan tavoittelu kuuluu tietenkin asiaan ja lääkärijärjestötasolla palkan pitää olla suhteessa yhteiskunnan maksukykyyn mutta yksilötasolla suhteessa koulutukseen, kokemukseen, asemaan ja osaamiseen. Vuokralääkärijärjestelmä on romuttanut perinteisen, oikeudenmukaisen palkkahierarkian. Monet nuorista lääkäreistä näytää arvostavan taloutta enemmän kuin aikaisemmat sukupolvet, jopa enemmän kuin lääketiedettä. Monet terveyskeskukset tarjoavat saman työnhallinnan kuin vuokrafirmat, lyhennetyn työajan, joustavat lomajärjestelyt, erinomaiset koulutusmahdollisuudet, kohtuullisen työmäärän ja hyvän palkan. Kunnallinen työnantaja tarjoaa lisäksi hyvät eläke-edut, palkalliset vuosilomat ja mahdolliset sairauslomat. Terveyskeskus ei vuokrafirman tapaan tarjoa kuitenkaan lisäksi kommunikaattoria, matkatietokonetta, autoetua, lähes kaksinkertaista palkkaa tai verosuunnittelua, jotka tuovat tässä kilpailussa etulyöntiaseman.

Hyvinvointialueillamme ja päättäjillä on todella massiiviset haasteet edessään. Runsaasti viisautta ja voimaa heidän työhönsä!