Osittain on, osittain ei ole ollut holtitonta.
Kriisit (koronatuet, koronarokotukset, Venäjän hyökkäyssota) ja niiden vaikutusten aiheuttamat haasteet on ratkaistava ja rahoitettava olipa rahoitus lähtöisin sitten mistä tahansa. Toisaalta esimerkiksi Uniperin myynnistä aiheutui Fortumille noin 6 miljardin euron tappiot. Koska Suomen valtio omistaa Fortumista noin 51 prosenttia, tappio vyöryy veronmaksajien maksettavaksi. Olisiko tätä voinut estää, on hyvä kysymys, sillä tähänkin lopputulokseen vaikutti Venäjän hyökkäyssodasta johtuva energiakriisi.
Selvää on, että velkaantuminen on pysäytettävä ja keinona näen yritystoiminnan ja maanviljely- toimialan vahvistumisen ja sitä kautta myös työllisyyden kohentumisen ja verotulojen parantamisen. Tämä tarkoittaa myös yritystoimintaan kohdistuvia rahoituksellisia tukitoimia, esimerkiksi uuden energian innovaatiohankkeisiin, puun käytön tuotekehitykseen yms.
Tilanne valtion velan suhteen on hankala korkojen nousun seurauksena, tänä vuonna (2023) pelkästään velan korot ovat valtion budjetin mukaan 1,5 miljardia euroa vuonna 2023. Vuoden 2022 korkokulut ovat budjetin mukaan 674 miljoonaa euroa. Korkokulut nousisivat siis budjetin perusteella reilu 800 miljoonaa euroa. Se on peräti 60 prosenttia 5 miljardin euron yhteistöverosta*, joka on budjetoitu vuoden 2023 tuloihin. Kulupuolella se on suurin piirtein saman verran kuin kunnille maksettava valtionavustus peruspalveluiden järjestämiseen.
*Yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat osakeyhtiöt, osuskunnat sekä tietyin edellytyksin yhdistykset, liikelaitokset ym..
Onko Sanna Marinin hallituksen talouspolitiikka ollut holtitonta?
–
–
