Keikkalääkärifirmat takovat nyt tulosta hyvinvointialueilla- arikkelin perusteella tullut kysymys:
Millaisilla ratkaisuilla tähän palkka-asiaan ja työn houkutelevuuteen voisi puuttua? Tilanne on
kestämätön ja moraaliton, koska ahdinkoa käytetään häikäilemätömästi hyväksi.
Asiasanat:
Lääkäripula. Keikkalääkärit. Keikkalääkärien palkkataso. Lääkärien koulutustarve. Väestön
ikärakenne. Työpaikkaohjaus ja-tuki. Työolot.
Keikkalääkärifirmat takovat nyt tulosta hyvinvointialueilla. Talouselämä selvitti, millaisia palkkoja keikkalääkäreille maksetaan ja mistä lääkäripulassa oikein on kyse.
(Lähdeviitaus: Taloussanomat / Kallis keikka. 27.1.2023)
Artikkelin sisältöä:
’Kuin suola- tai hiilikaivoksia’. Sellaisia ovat artikkelissa kuvattujen keikkalääkäreiden mielestä pahimmat työpaikat ahdinkoon ajautuneessa Suomen julkisessa terveydenhuollossa. Talouselämän tietojen mukaan näitä paikkoja voi löytyä tällä hetkellä vaikkapa Pohjois-Karjalasta, Kainuusta tai Itä-Suomesta. Keikkalääkärien käytämää suola- tai hiilikaivos- nimitystä kantavat esimerkiksi terveyskeskukset, josta puuttuu toimiva johto ja potilaita hoidetaan pelkästään keikkalaisten voimin.
Talouselämä selvitti keikkalääkäreille maksettavia palkkoja hankkimalla lääkäreille lähetettyjä työtarjouksia. Tarjouksia kerättiin marraskuusta 2022 tammikuun puoliväliin 2023. Kovimman tarjouksen perässä lääkärin on lähdettävä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle. Joensuussa Siilaisten terveysasemalla keikkalääkärin on mahdollista tienata jopa 14 200 euroa kuukaudessa, selviää lääkärien saamista tarjouksista. Se on tavalliseen palkkaan verrattuna paljon. Terveyskeskuksessa lääkärin mediaaniansio on normaalisti hieman yli 6 500 euroa kuukaudessa. Tämä merkitsee tuotoisaa liiketoimintaa keikkalääkärifirmoille ja -lääkäreille.
Ollaan tilanteessa, jossa hoitojonot on purettava lähes hinnalla millä hyvänsä. Lääkäri saattaa tienata vaikkapa terveyskeskuksessa muutaman päivän mittaisella työviikolla täyden viikkotyöajan palkan. Viime vuonna sairaanhoitajien palkkaneuvotelujen yhteydessä korostettiin, että korkeampiin palkkoihin ei ole varaa. Lopulta hoitajat saivat korotuksensa. Samaan aikaan lääkärien palkat ovat nousseet keikkatöissä pilviin. Veronmaksajille koituvat kustannukset keikkalääkäristä ovat moninkertaisia tavanomaiseen lääkärinpalkkaan verrattuna. Keikkalääkärihankinnat kirjataan Siun Sotessa ostopalveluihin, mikäli kyse ei ole virkasuhteesta. Näin kustannukset eivät näy henkilöstökuluissa. Viime vuonna Siun Sote käytti keikkalääkärien ostopalveluihin 12,3 miljoonaa euroa. Keikkalääkärifirmat eivät anna yleensä hyvinvointialueille toimitustakuuta.
Artikkelin mukaan Suomen Kotilääkäripalvelun lisäksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella eli Siun Sotella on sopimus peräti kymmenen muunkin keikkalääkäreitä välittävän firman kanssa. Kyseessä ovat Terveystalo, Coronaria, Mehiläinen, Pihlajalinna, Saaristokaupungin lääkäriasema, Kymenlaakson laatupäivystäjät, Medimanager, Medistar, Solohealth ja Luova lääkärit.
Pohjois-Karjalassa on pulaa yleislääkäreistä, mutta myös esimerkiksi silmälääkäreistä, geriatreista, fysiatreista, psykiatreista, ortopedeista ja neurologeista ja täällä on viime vuosina käytetty ostopalvelulääkäreitä yhä enemmän. Moni lääkäreistä haluaisi vastaanotaa potilaita Pohjois-Karjalasta etäyhteyksien välityksellä.
Vastaukseeni olen tutkinut Kuntatyönantajien (KT), Duocem- lääkärilehden, Lääkäriliiton ja Talouselämän artikkeleita ja kannanotoja sekä lisännyt omiin kokemuksiini perustuvia ajatuksia. Talouselämän artikkelissa kerrotaan, että Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ennusteessa lääkärien kysyntä kasvaa tasaisesti ainakin vuoteen 2040 saakka. Suomeen tarvitaisiin nyt vähintään 3 000 lääkäriä lisää, sanoo KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho. Hänen mukaansa hoitojonot ovat seurausta nimenomaan lääkäripulasta. Vuonna 2020 Suomessa oli työikäisiä lääkäreitä 21 314 henkilöä. Lääkäriliiton tilastojen mukaan lääkäriopinnot aloitti vuonna 2020 yhteensä 725 opiskelijaa. Vuonna 2010 opinnot aloitti vastaavasti 619 lääkäriopiskelijaa. Toisenlaisiakin näkemyksiä lääkärien määrästä ja lääkäripulan ratkaisuista on esitetty, ja niin pitääkin olla. Ongelma on monisyinen enkä usko ongelman ratkaisunkaan olevan yhdenlainen vaan monenlainen, ns. hybridimalli.
a) Lisää lääkäreiden koulutusta
Ikärakenteen muutos on nopeaa, mutta ei jatku loputtomiin, joten lääkärien tuleva kysyntä ja näin ollen lääkäreiden koulutusmäärien lisääminen pitää tehdä harkitusti, etenkin kun peruskoulutus kestää noin kuusi (6) vuotta ja erikoistumiskoulutus työn ohessa toiset kuusi (6) vuotta. Saadakseen tämän hetkisen lääkäripulan taltumaan, siihen menisi 26 vuota ennen kuin täyttämätömät virat olisivat täytetty. Lääkärien koulutuspaikkoja on vuosien aikana jo lisätty, muta nopeaa apua siitä ei ole luvassa. Mitä muuta siten voisi tehdä?
b) Erikoislääkäripulaan vaikuttaminen
Erikoislääkäripula on ollut suurinta samoilla aloilla vuodesta toiseen. Lukumääräisesti eniten lääkäreitä tarvittaisiin psykiatrian, akuuttilääketieteen, radiologian sekä anestesiologian ja tehohoidon erikoisaloilla. Suhteellisesti pahinta pula on nuorisopsykiatreista, lastenpsykiatreista ja fysiatriassa sekä tietyillä laboratorioaloilla. Monien alojen lääkärien koulutuspaikat eivät silti ole täyttyneet, vaikka opiskelupaikkojakin on lisätty. Miksi lääkärikoulutuksen vetovoima on vähentynyt? Onko työilmapiiri ja johtamismenetelmät nykyajan nuoriin vetoavaa? Useilla muilla toimialoilla nämä on huomattu ja niihin panostettu.
c) Hoitotakuu edellä lääkärien määrän lisäämiseen
Hoitotakuun parantaminen on nykyisessä lääkäripulassa epärealistinen ajatus. Lääkäreitä kun ei riitä nykyisiinkään avoimiin työpaikkoihin. Terveyskeskusten hoitotakuun on arvioitu vaativan noin tuhat yleislääketieteen erikoislääkäriä lisää. Suomessa on tällä hetkellä noin 2000 yleislääketieteen erikoislääkäriä ja he ovat jo suurilta osin julkisen sektorin töissä. Erikoistuminen työn ohessa vaatii paljon sekä erikoistuvalta lääkäriltä etä työpaikkaohjaukselta. Onko sitä riitävästi? Kokemukseni on, etä nuoret terveyskeskuslääkärit (erikoistumassa olevat) kantavat usein yksin vuoronsa vastuun, toki konsultoiva lääkäri on puhelimen päässä. Vaikka Terveydenhuoltolaki (16.11.2022) velvoittaa hoitamaan kiireetömät hoitotakuun piirissä olevat potilaat, voidaan joutua karsimaan myös pitkäaikaissairaiden seurantakäyntejä. Tämähän on kuin hölmöläisen peiton jatkamista?
d) Lääkäreiden tehtäviin kuuluvan byrokratian karsiminen – lääkärin työajan sisällön uudelleen määrittely
Lääkärien pitäisi pystyä keskitymään omaan työhönsä, potilaan kohtaamiseen, diagnosointiin ja hoitotoimenpiteisiin. Se tarkoittaisi sitä, että avustaviin töihin pitäisi palkata uutta henkilöstöä. (Lääkäriliiton ehdotus). Epäolennaisten asioitten kirjaamisen lopettaminen lisäisi vastaanottoaikoja merkitävästi. On määriteltävä ja rajattava uudelleen, mitä töitä ja tehtäviä lääkärien kuuluu ihan oikeasti tehdä.
e) Potilastietojärjestelmien kehittäminen sujuvammiksi ja tuottavimmiksi
Potilastietojärjestelmiä pitäisi kehitää helppokäyttöisemmiksi ja tuottavammiksi. Esimerkiksi Apotti-järjestelmän piti aikanaan tehostaa tuottavuutta. Kävikin päinvastoin – la lisäsi lääkäreiden hallintotyötä.
f) Avustavan henkilöstön lisääminen ja työolojen parantaminen
Lääkäreillä ei ole riitävästi aikaa potilastyöskentelyyn, koska esimerkiksi monet aikoinaan sihteereille ja sanelujen purkajille kuuluvat työt ovat nyt lääkäreiden tehtäviä. Työolot ja tuki työpaikalla olisivat myös tärkeitä varsinkin nuorten lääkäreiden rekrytointien onnistumiselle.
g) Julkisen sektorin imagoon ja lääkärin työhön liittyvien asenteiden muutoksiin vaikuttaminen?
Lääkärijärjestöjen olisi päätäjien avuksi ryhdistäydytävä pohtimaan eettis-moraalisesti terveyspalvelujen tuottamistapoja. Tavoitteena ei voi olla pelkästään työntekijän taloudellinen etu, johon usein pyritään. Hyvän palkan tavoittelu kuuluu tietenkin asiaan ja lääkärijärjestötasolla palkan pitää olla suhteessa yhteiskunnan maksukykyyn mutta yksilötasolla suhteessa koulutukseen, kokemukseen, asemaan ja osaamiseen. Vuokralääkärijärjestelmä on romuttanut perinteisen, oikeudenmukaisen palkkahierarkian. Monet nuorista lääkäreistä näytää arvostavan taloutta enemmän kuin aikaisemmat sukupolvet, jopa enemmän kuin lääketiedettä. Monet terveyskeskukset tarjoavat saman työnhallinnan kuin vuokrafirmat, lyhennetyn työajan, joustavat lomajärjestelyt, erinomaiset koulutusmahdollisuudet, kohtuullisen työmäärän ja hyvän palkan. Kunnallinen työnantaja tarjoaa lisäksi hyvät eläke-edut, palkalliset vuosilomat ja mahdolliset sairauslomat. Terveyskeskus ei vuokrafirman tapaan tarjoa kuitenkaan lisäksi kommunikaattoria, matkatietokonetta, autoetua, lähes kaksinkertaista palkkaa tai verosuunnittelua, jotka tuovat tässä kilpailussa etulyöntiaseman.
Hyvinvointialueillamme ja päättäjillä on todella massiiviset haasteet edessään. Runsaasti viisautta ja voimaa heidän työhönsä!
