Yrittäjyys kantaa Suomea – kantaako Suomi yrityksiä?

Kannattava yritystoiminta on edellytys sille, että voimme rahoittaa laadukkaat julkiset palvelut
ja huolehtia suomalaisten hyvinvoinnista.

Yritysten lakisääteinen velvoite on kerätä valtion toiseksi suurimmat verotulot, arvonlisäverot,
valtion budjettiin. Työnantajayritykset toimittavat myös palkkojen ennakonpidätykset ja maksavat
pääosan palkan erilaisista sivukuluista, nämä kaikki ilman erillistä korvausta.

Tilastokeskuksen ja EK:n tilastojen mukaan (2024-2025) yksityiset työnantajat työllistävät noin 73
% kaikista työllisistä, joka tarkoittaa noin 1,8 miljoonaa henkilöä. Yksityiset työnantajat
mahdollistavat siten pääosin valtion ja kuntien verotulot, joilla rahoitetaan pääosin Suomen
hyvinvointiyhteiskunta ja sen palvelut.

Yhteiskunnallisesti yrittäjien ja yritystoiminnan merkitys on kiistatta merkittävää.
Tällä hetkellä kannattava yritystoiminta on vaikeampaa kuin se oli esimerkiksi koronan aikoina,
erityisesti pienillä mikroyrittäjillä ja erikoiskaupoilla. Konkurssien ja lopettaneiden yritysten määrä
on yli kaksinkertaistunut – tämä tilanne on synkin sitten 1990- luvun lamavuosien.

Parasta valtio- ja kuntatalouksien hoitoa on kiinnittää huomiota oman paikkakunnan
yritystoiminnan vahvistamiseen. Kevään juhlakauden käynnistyessä sen voi tehdä helposti.

Hankitaan paikallisten ja kotimaisten yritysten palveluita ja fyysisiä tuotteita aina silloin kun se on
mahdollista, vaikka hinnat olisivat kansainvälisten verkkoyritysten tuotteita kalliimpia.
Nuorten yritteliäisyyttä ja yrittäjyyttä tuetaan niin kotona kuin oppilaitoksissa entistä
voimakkaammin ja nuorten työllistämiseen suunnatut palvelusetelit otetaan laajasti käyttöön.
Ennen kaikkea, puhutaan myönteisesti oman paikkakunnan ja seutukunnan yrityksistä.

Suomi ja Savo-Karjala seisovat risteyskohdassa, jossa tarvitsemme kipeästi talouskasvua ja uusia
työpaikkoja. Ne eivät synny ostamalla ulkomailta, vaan yritysten kannattavuudesta, uskalluksesta
investoida ja palkata työvoimaa. Suomi ei nouse lamasta tai kestävyysvajeesta ilman vahvaa,
kasvavaa ja rohkeaa yrittäjyyttä. Tähän me kaikki voimme vaikuttaa omilla asenteilla ja
valinnoillamme.

Ella eduskuntaan

Olen Ella Kärki, Kärki Konsultit Ky:n yrittäjä, Hallintotieteiden maisteri, HHJ, hallitusammattilainen, Metsätalousinsinööri (amk), Auktorisoitu yritysvälittäjä (AYV). Nurmeksen kaupungin kaupupunginvaltuutettu, ev.lut. seurakunnan kirkkovaltuutettu, Nurmeksen ja Valtimon Yrittäjät ry:n hallituksen sihteeri, KD:n Talouspoliittisen työryhmän pj., Maa- ja metsätalospolitiikka työryhmän sihteeri sekä Savo-Karjalan KD Naiset ry:n pj. Olen naimisissa, kolmen pojan äiti ja metsää omistava valkosipulien kasvattaja. Pohjois-Karjalan maaseutu on asuin- ja synnyinpaikkani, sielunmaisemani. Sieltä olen saanut vahvan maauskon ja maaseudun arvostamisen. Olen asunut useissa Suomen maakunnissa, kylissä ja kaupungeissa. Hengitämme kaikkialla samaa ilmaa. Maaseutu ja kaupungit- erilaiset elinympäristöt ja haasteet, mutta ne ovat kuitenkin saman kolikon kaksi puolta Suomen hyvän elämän takeena. Yrittäjien kouluttajana edistän osaamisen lisäämistä, osaamista ja rohkeaa pärjäämistä. Osaavat yrittäjät menestyvät. Yrittäjyys kantaa Suomea! Ajatuksiani: 1. Arvosta sitä mitä sinulla on. 2. Auta lähimmäistä, se on ihmisen teko. 3. Tee aina parhaasi. Se ei aina ole täydellistä, mutta riittää. 4. Uskalla uskoa ja yrittää, uskalla muuttaa maailmaa, vaihtaa maisemaa, aloittaa alusta ja tavoitella parempaa. 5. Älä luovuta. Älä luovuta! 6. Koti, uskonto ja isänmaa – mikä voisi olla parempaa!

Vastaa