Omaishoitajien kolmen miljardin tuki yhteiskunnalle

Omaishoitajuus koskettaa yhä useampia työssä käyviä henkilöitä. Tilastokeskuksen mukaan (2019)
Suomessa arvioidaan olevan noin 700 000 henkilöä (12,4 % väestöstä), jotka huolehtivat
päivätyönsä ohessa läheisestään esimerkiksi sairauden tai vammaisuuden vuoksi. Luku lisääntyy
koko ajan väestön vanhetessa ja huoltosuhteen kasvaessa. Entistä huonokuntoisempia
ikääntyneitä pyritään hoitamaan kotona, koska lähtökohtana on pitkään ollut asuminen omassa
kodissa mahdollisimman pitkään. Yli satatuhatta huolehtii päivittäin ja lähes puoli miljoonaa
viikoittain kotitalouden ulkopuolisesta aikuisesta. Kun näihin lukuihin lisätään ilman
omaishoitostatusta läheisistään huolehtivat, valtaosa hoivavastuista, jotka ovat
sopimusomaishoidon ulkopuolella, voidaan yksityishenkilöiden hoivatyötä tekevien määräksi
arvioida reilusti yli miljoonan hoivaajasta.

Tämä on yhteiskunnalle eli julkiselle sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmälle edullista palvelua,
sillä vuonna 2020 tehdyn tutkimuksen mukaan pelkästään sopimusomaishoidon piirissä olevien
iäkkäiden henkilöiden hoidon kustannukset olisivat vuodessa yli kolme miljardia euroa nykyistä
suuremmat ilman omaisten apua (Keväjärvi ym. 2020).

Hallitusohjelmaan on kirjattu omaishoitolain kokonaisuudistus, jonka on luvattu valmistuvan
puoliväliriiheen mennessä. Viimeisin lain uudistus on tehty vuonna 2016, ja voidaan perustellusti
sanoa, että se on ajalleen ominaisesti ajateltu palvelevan pääasiassa eläkkeellä olevia kotona
asuvia omaishoitajia.

KD Naiset edellyttävät, että omaishoitolain kokonaisuudistus viedään suunnitellusti eteenpäin ja
niin että sosiaaliturvauudistuksessa otetaan vahvasti huomioon työikäisten kasvavat hoivavastuut
läheisistään. On vahvistettava ansiotyön ja hoivavastuun ajallista yhteensovittamista sekä
pienennettävä sitovasta hoivavastuusta aiheutuvia sosiaalisia ja terveydellisiä riskejä.
Läheisen hoivasta johtuvat ansiotulon menetykset tulee myös ottaa huomioon, sillä nykyistä
omaishoidon tukea ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu kompensoimaan ansiotulomenetyksiä. Myös
työaikaan liittyvät joustot on mahdollistettava entistä paremmin ansiotyön ja läheisen hoidon
yhteensovittamiseksi.

Läheisen hoivaaminen ja hoito ovat lähimmäisen tekoja, mutta nykyinen omaishoitajien ja
läheishoivaajien työelämän ja lähimmäisen hoivaamisen yhdistäminen on hoivaajien kannalta
kohtuuttoman suuri taloudellinen, henkinen ja terveydellinen kannettavaksi henkilökohtaisena
riskinä.

Ella eduskuntaan

Olen Ella Kärki, Kärki Konsultit Ky:n yrittäjä, Hallintotieteiden maisteri, HHJ, hallitusammattilainen, Metsätalousinsinööri (amk), Auktorisoitu yritysvälittäjä (AYV). Nurmeksen kaupungin kaupupunginvaltuutettu, ev.lut. seurakunnan kirkkovaltuutettu, Nurmeksen ja Valtimon Yrittäjät ry:n hallituksen sihteeri, KD:n Talouspoliittisen työryhmän pj., Maa- ja metsätalospolitiikka työryhmän sihteeri sekä Savo-Karjalan KD Naiset ry:n pj. Olen naimisissa, kolmen pojan äiti ja metsää omistava valkosipulien kasvattaja. Pohjois-Karjalan maaseutu on asuin- ja synnyinpaikkani, sielunmaisemani. Sieltä olen saanut vahvan maauskon ja maaseudun arvostamisen. Olen asunut useissa Suomen maakunnissa, kylissä ja kaupungeissa. Hengitämme kaikkialla samaa ilmaa. Maaseutu ja kaupungit- erilaiset elinympäristöt ja haasteet, mutta ne ovat kuitenkin saman kolikon kaksi puolta Suomen hyvän elämän takeena. Yrittäjien kouluttajana edistän osaamisen lisäämistä, osaamista ja rohkeaa pärjäämistä. Osaavat yrittäjät menestyvät. Yrittäjyys kantaa Suomea! Ajatuksiani: 1. Arvosta sitä mitä sinulla on. 2. Auta lähimmäistä, se on ihmisen teko. 3. Tee aina parhaasi. Se ei aina ole täydellistä, mutta riittää. 4. Uskalla uskoa ja yrittää, uskalla muuttaa maailmaa, vaihtaa maisemaa, aloittaa alusta ja tavoitella parempaa. 5. Älä luovuta. Älä luovuta! 6. Koti, uskonto ja isänmaa – mikä voisi olla parempaa!

Vastaa