Mennäänkö metsään Osa II

Bisnestä vai puuhamaata?

Aikain takaa tähän päivään

Olen elänyt aikana, jolloin metsää kasvatettiin, hakattiin ja jalostettiin joko pitkän tavaran
rakentamiseen tai saha-, paperi, pakkaus- ja sellutavaraksi. Onneksi olen vielä näkemässä sitäkin,
kuinka metsästä irtoaa uskomattoman paljon muutakin; uudenlaista rakennusmateriaalia ja –
tekniikkaa (esim. CLT- elementit) ja puun käyttöä kosmetiikan, lääkkeiden, elintarvikkeiden ja yhä
enemmän tekstiilien valmistuksessa.

Puun monipuoliseen jalostukseen on herätty Suomessakin – opiskellessani metsäinssiksi (amk)
kahdeksan vuotta sitten, en ollut uskoa, että olin kääntänyt erään opintoihin kuuluvan silloin 20
vuotta sitten kirjoitetun ruotsinkielisen artikkelin oikein – siinä kerrottiin erään ruotsalaisen
puunjalostuslaitoksen liiketoiminnan tapahtuneesta muutoksesta 20 vuotta aikaisemmin – siitä,
että entisellä puunjalostustehtaalla oli valmistettu puusta vanilliinisokeria jo parikymmentä
vuotta! Silloin tajusin jotain metsän monimuotoisesta bisneksestä – että se on paljon muutakin
kuin tukkia, sellua ja sahatavaraa.

Suomessa toki kehitettiin jo 1970- luvulla koivusokerista ksylitoli, ja se onkin ollut myös
kansainvälinen menestys. Turun yliopiston tutkimukset paljastivat, että koivusta saatava ksylitoli
estää hampaiden reikiintymistä ja sittemmin Oulun yliopistossa havaittiin, että ksylitoli vähentää
myös lasten korvatulehduksia. Teollisesti ksylitolia valmistetaan koivun hemiselluloosasta.

Onneksi puun moninaiseen käyttöön on herätty Suomessakin. Vuonna 2016 Vaasan yliopistoon
perustettiin viisivuotinen puurakentamisen liiketoiminnan professuuri, jonka tutkimusalana on
markkinalähtöinen liiketoiminnan kehittäminen, erityisesti suuren mittakaavan
puurakentamisessa. Suuren mittakaavan puurakentamisella tarkoitetaan esimerkiksi
puukerrostaloja, julkisia rakennuksia, maaseudun suuria rakennuskohteita, teollisuushalleja ja
valmistaloja. Myös Aalto-yliopistoon on perustettu puun materiaalitekniikkaan kuuluva
professuuri, joka tutkii puun käyttöä ilmastointiteknisessä rakentamisessa ja mukavissa ja
terveellisissä rakennuksissa sekä biokomposiittimateriaalien kehittämistä.

Puurakentamisen rakennesuunnittelijoita tarvitaan myös. Puuinfo ry on järjestänyt koulutusta,
jonka aikana rakennesuunnittelijoina työskentelevät ammattilaiset hankkivat vaativien
puurakenteiden suunnittelijan pätevyyden. Koulutus alkoi 2014, ja sen seurauksena pätevien
rakennesuunnittelijoiden määrä on kasvanut jo noin 150 henkilöllä, jotka osaavat vaativan
luokan puurakenteiden ja -rakennusten, kuten puukerrostalojen ja suurten puurakenteiden
rakennesuunnittelun ja näille osaajille on edelleen kasvava tarve.

Puukoulut ja päiväkodit, opiskelija-asunnot ja puukerrostalot ovat ilmestyneet katukuvaan. Jopa
jää- ja urheiluhallit rakennetaan puusta. Rakennusten seinät ovat hyvä hiilivarasto hyvin
rakennettaessa ainakin sadaksi vuodeksi.

Puusta lääkettä

Puussa on tuhansia erilaisia kemiallisia yhdisteitä, joista on kuulemma tutkittu vain murto-osa.
Monet yhdisteistä liittyvät puiden omiin sienten ja kasvitautien torjuntaan ja
puolustusmekanismeihin. Nyt tutkitaan, voisiko samoista yhdisteistä olla hyötyä myös ihmiselle,
esimerkiksi ikivanha kuusen pihkan käytön osalta pihkan teho haavojen hoidossa on todennettu
myös lääketieteellisellä tutkimuksella.

Myös korkeaan veren kolesterolipitoisuuteen sekä sydän- ja verisuonitauteihin valmistetaan
lääkettä puusta. Männystä saadaan kasvisteroleita (Becel, Pro.activ ja Keiju Alentaja) ja
kasvistanolia (Benecol), joita lisätään muun muassa margariiniin ja jogurttiin (mm. Benecol
Vadelma & Persikka jogurtti, Pirkka Reducol, Pro.Activ- jogurttijuoma).

Myös koivun tuohesta saatava betuliini alentaa kolesterolia. Betuliinin on todettu vähentävän HIviruksen aktiivisuutta. Kuusen sisäoksista (puun sisällä oleva oksan osa) saadaan yhdistettä
nimeltään HMR-lignaani. Sen avulla voidaan kenties ehkäistä sekä syöpää että sydän- ja
verisuonitauteja.

Päätelmiä – kaikki viittaa bisnekseen

Olen raapaissut vasta ’puun kuorta’, pintaa – sillä vain pienin pieni osa puun
hyödyntämismahdollisuuksista on tässä esitelty. On jo nyt todettava, että metsien hyödyntäminen
myös muulla kuin perinteisellä tavalla ei ole enää mitään puuhastelua.

Puumassan hyödyntämiseen jatkojalostuksessa olemme päässeet jo puusta pitemmälle sillä
tutkimus, tuotekehitys ja puusta valmistetut tuotekategoriat ovat lisääntyneet. Samalla puun
käyttö lisääntyy. Tästä syntyy ongelmia, sillä esimerkiksi myös biopolttoaineiden
jakeluvelvoitteen* myötä puun ja sivuvirtojen hyödyntäminen biopolttoaineiden valmistamiseksi
kasvaa. Kun samalla Suomen metsien merkitys hiilinieluina on kasvanut, on selvää, että se tuottaa
ristiriidan puun käytön lisäämisen kanssa.

Tästä ristiriidasta kirjoitan Mennään metsään osassa III.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *