Mennäänkö metsään – kasvaako siellä mitään? Osa I

Valtavat, jopa maailmanlaajuiset odotukset kohdistuvat nyt maa- ja metsätalouteen uusiutuvan energian
raaka-aineen lähteenä, biodiversiteetin säilyttäjänä ja hiilen sitojana. Tämä lisää erilaisten väitteiden
esittämistä suuntaan, jos toiseenkin.

Yksi väitteistä on, että metsien hakkuut ovat lisääntyneet Suomessa niin, että metsää hakataan enemmän
kuin puusto kasvaa. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tilastojen mukaan metsät kasvavat Suomessa kuitenkin
edelleen nopeammin kuin niitä hakataan. LUKEn tilastojen mukaan Suomen puuston poistuma1 vuodelta
2021 oli 91,64 miljoonaa kuutiometriä, kun se vuonna 2020 oli 83,49 milj. m3, vuonna 2019 87,99 miljoonaa
ja vuoden 2018 93,67 milj, m3. Aikasarja osoittaa, että poistuman1 määrä vaihtelee vuosittain.

Viimeisessä 12. metsien inventoinnissa (2014 – 2020) havaittiin puuston keskimääräisen vuosikasvun
alentuneen Pohjois-Suomen mäntymetsissä niin, että Suomen puuston keskimääräinen vuosikasvukin
aleni tämän vaikutuksesta. Puun kasvu oli vuonna 2017 103,48 milj. m3 ja vuonna 2021 103,4 m3
.
Merkittävä osuus kasvusta 2013 – 2017 mittauspediodin aikana oli Pohjois-Suomesta. Silloin Lapissa kasvoi
puuta 13,7 milj. m3 vuodessa, kun kasvu 1990-luvun alussa oli kahdeksan miljoonaa m3. Sotakorvaukset ja
Suomen jälleenrakentamisen aikaan 1960- luvulla Lappia hakattiin rajusti. Silloin syntyneet ’Osaran aukot’
ovat nyt metsittyneet. Soiden ojitus on vaikuttanut myös puun kokonaiskasvuun kasvattamalla
metsämaan alaa 1950 – 1980. Nämä ojitetut suot kasvavat etupäässä mäntyä.

Vuoden 2022 kasvun aleneminen on LUKEN mukaan männyn ja lehtipuun kasvun alentumista, kuusen
kasvu on lisääntynyt ja sen ovat havainneet myös metsän omistajat. Kasvun alenemiseen vaikuttaa myös
puulajisto, sillä Suomen puustosta lähes puolet on mäntyä. Siksi männyn kasvun muutokset vaikuttavat
voimakkaasti puuston kokonaiskasvuun. Männyn kasvuindeksi on alentunut ja se selittyy mm.
mäntymetsien ikärakenteen muutoksella ja ympäristötekijöiden, kuten sään, metsätuhojen ja männyn
kukinnan ja siementuotannon vaikutuksista. Puuston kasvuun voi vaikuttaa myös hakkuutapojen muutos.
https://www.luke.fi/fi/blogit/puuston-kasvun-vaihtelusta.

Puun kasvuun ja määrään vaikuttavat myös lisääntyneen hiilidioksidin lannoittava vaikutus,
keskilämpötilan nousu, metsäojitukset, lumituhot sekä taimikon-, metsänhoito- ja hakkuumenetelmät.

On kai selvää, että voimakkaiden johtopäätösten tekeminen hakkuiden määristä ja niiden vaikutuksista
hiilinielun vähenemiseen on oltava varovainen, sillä poistuma ja kasvu heilahtelevat vuodesta toiseen ja
heilahtelujen taustalla on erilaisia loogisia selityksiä. Vielä ei tiedetä siistämänkään hetken faktaa, elisitä,
onko lasku tilapäinen vai pysyvä, sanoo LUKEn yliaktuaari Jukka Torvelainen ja jatkaa, että kasvun
mittaaminen on vaikeampaa ja epätarkempaa kuin poistuman mittaaminen. Virhemarginaalia ja
epätarkkuutta on siis runsaasti mennä metsään ja varsinkin, jos ei nähdä metsää puilta.

Ella Kärki
Kansanedustajaehdokas, Savo-Karjala, KD
Kirjoittaja on hallintotieteiden maisteri, metsätalousinsinööri (amk), yrittäjä ja maaseudun asukas.



1 1 Poistuma sisältää hakkuukertymän, eli käyttöön korjatun runkopuun määrän sekä ne hakkuissa ja luontaisesti kuolleet puut, jotka jätetään metsään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *