Kela- korvaukset – onko järkee vai ei?

Minä mietin että onko järkee kun:

Suomessa yksityisen sairaanhoidon tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä ei saa enää korvausta, mutta jos menen vaikka Viroon hoidattamaan itseäni, saan kyllä Kelan korvauksia. Kela korvaa kustannukset enintään siihen määrään saakka, minkä verran vastaava hoito olisi maksanut Suomen julkisessa terveydenhuollossa.

Eduskunta hyväksyi tällaisen sairausvakuutuslain muutoksen (1.1.2023 alkaen), jonka mukaan suurimmasta osasta Suomessa toteutetuista yksityisen sairaanhoidon tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä ei voi jatkossa saada Kela- korvauksia.

Kela-korvaus säilyy niissä yksityisen sairaanhoidon tutkimus- ja hoitotoimenpiteissä, jotka koskevat mielenterveyden ja suun hoitoa ja jotka on määrännyt psykiatrian erikoislääkäri, suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri tai hammaslääkäri. Korvauksen saa myös psykologin tekemistä tutkimuksista. MUISTA YKSITYISEN PUOLEN TUTKIMUS- JA HOITOTOIMENPITEISTÄ EI ENÄÄ JATKOSSA SAA KELA-KORVAUSTA. Myös yksityislääkärin tekemien toimenpiteiden Kela-korvaus poistuu joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Vastaanottomaksusta korvataan vielä 8 e / vastaanottomaksu. Julkisen palvelun antamat lähetteet palveluseteleihin ja ostopalvelut korvataan entiseen tapaan.

Et voi saada 1.1.2023 alkaen korvausta
• fysioterapiasta, lymfaterapiasta tai ihosairauksien valohoidosta
• tutkimuksesta ja hoidosta, jonka on määrännyt joku muu kuin psykiatrian erikoislääkäri, suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri tai hammaslääkäri
• yksityisestä sairaanhoidosta, kun olet hakeutunut sinne julkisesta terveydenhuollosta saamallasi lähetteellä, et siis saa sairaanhoidon korvauksia, jos olet saanut julkisesta terveydenhuollosta lähetteen yksityiselle hammaslääkärille, psykiatrille tai psykologille. Tällöin tutkimusten kustannukset maksat joko sinä itse tai hyvinvointialue.
• yksityisen sairaanhoidon toimisto- tai poliklinikkamaksuista
• julkisessa terveydenhuollossa syntyneistä kustannuksista.

Huomaa, että Kela-korvausten muutokset vaikuttavat myös matkakorvauksiin. Voit saada korvauksen yksityiseen sairaanhoitoon tekemästäsi matkasta vain, kun siellä saamasi hoito on Kela-korvattavaa.

Esimerkkejä:

Lääkärin vastaanotosta maksetaan 8 euron korvaus riippumatta vastaanoton kestosta tai siitä, onko kyseessä yleis- vai erikoislääkärin lähi- tai etävastaanotto. Ennen yleislääkärin 20 minuutin vastaanotosta sai korvausta 9 euroa ja erikoislääkärin 20 minuutin vastaanotosta 13,50 euroa.
Silmälääkärin vastaanotosta saa korvausta 8 euroa, mutta silmätutkimuksista korvausta ei enää makseta. Ennen esimerkiksi silmänpohjan tutkimuksesta sai korvausta 8‒12 euroa.
Fysioterapiasta maksettavat korvaukset jäävät pois. Fysioterapiasta on aiemmin maksettu Kela-korvausta 4‒8 euroa per vastaanottokäynti.
Lääkärin määräämistä tutkimuksista saa jatkossa Kela-korvauksia vain, jos ne on määrännyt psykiatrian tai suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri, hammas- tai erikoishammaslääkäri. Muiden lääkäreiden määräämistä yleisimmistä laboratoriotutkimuksista on aiemmin maksettu 1–8 euroa korvausta per tutkimus ja esimerkiksi ultraääni- ja röntgentutkimuksista 6–37 euroa.

Tämä tarkoittaa järkeni mukaan sitä että:

– ihmiset hakeutuvat hoitoon enemmän julkiselle puolelle
– ja koska julkinen puoli on jo ennestään tukossa, hoitoon pääsy ja sairastuvuus lisääntyy
– koska yksityisiä fysioterapiapalveluja ei korvata enää lainkaan, ja koska Itä-Suomessa on suuri tarve näille, muutos jättää fysioterapiapalveluita tarvitsevat mopen osalle täällä Itä-Suomessa
– julkinen puoli ei vedä senkään vertaa kuin nyt ja ihmiset jäävät jopa hoidotta
– erityisesti pienituloisissa ryhmissä euromääräisesti pienikin korvaus voi olla ratkaiseva tekijä sille, käytetäänkö yksityisiä palveluita vai ei
– epätasa-arvoisuus lisääntyy
– verovaroin tuetaan ulkomailla toteutettuja tutkimuksia ja hoitoja mutta ei Suomessa toteutettuja yksityisten palvelujen tutkimuksia ja hoitoja
– suomalaiset hoitoalan yritykset perustavat yrityksiä ulkomaille; olisi outoa ellei näin tapahtuisi (Mehiläisellä taitaa ollakin jo suunnitelmia)
– hyvinvointialueet ovat kovan paineen alla, koska niiden tuottamia palveluita tarvitaan yhä enemmän (tässä mallissa siis joko hyvinvointialue tai asiakas itse maksavat tutkimus- ja hoitokustannukset)
– hoitotakuu ei toteudu, ei lähellekään (1.9. 2023 alkaen hoitotakuu on 14 vrk ja 1.11.2024 alkaen hoitotakuu perusterveydenhuollossa on 7 vuorokautta ja suun terveydenhuollossa kolme kuukautta)

Pienituloisetkin käyttäisivät myös yksityisiä palveluita ihan siitä syystä, ettei terveyskeskuksista saa kaikkia erikoislääkäripalveluita tai palvelua ei saa niin nopeasti kuin ihmiset tarvitsevat. Nyt tämä tie on tukittu.

Tämähän on aivan järjetöntä!

Varsinkin kun pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa todetaan, että ”Suomi on maa, jossa jokainen saa hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa oikea aikaisesti ja yhdenvertaisesti”. Siinä sanotaan, että ”palvelut rakentuvat joustavasti ja kokonaisvaltaisesti ihmisen elämäntilanteiden ja tarpeiden ympärille”.

Tekijä