|
Share |

Hallintotieteiden maisteri, metsätalousinsinööri (amk), HHJ, yrittäjä, yrityskonsultti, Nurmeksen ja Valtimon Yrittäjät ry:n pj.

Vuoden 2023 eduskuntavaalit pidetään 2.4.2023.
Olen Suomen Kristillisdemokraattit r.p.:n ehdokkaana Savo-Karjalan vaalipiirissä.
Kansan palvelija Ella Kärki
https://www.facebook.com/ellaeduskuntaan
#KDEllaK
@kansanpalvelijaellak


10 kohennettavaa kohtaa

1. Maaseudun merkitys ja lisäarvo tunnustettava.
2. Koko Suomi pidettävä asuttuna.
3. Maaseudun kaikki peruspalvelut turvattava.
4. Energia- ja ruokaomavaraisuutta lisättävä.
5. Huoltovarmuudesta huolehdittava 100 %, ei vähempää.
6. Kannattavan yritystoiminnan, metsän hoidon ja maanviljelyn edellytykset turvattava
7.Työvoiman osaaminen ja saatavuus turvattava.
8. Nuorten tulevaisuus on harteillamme - ilmastonmuutos, ympäristön tila, valtion velka. Nämä on saatava kuntoon.
9. Uusien yritystoimintojen mahdollisuuksia on kehitettävä - luonnonvarat, kiertotalous, metsä.
10.Uusinvestointien rahoitus mahdollistettava. Kotimaisen tuotannon kunnianpalautus.

kd.fi

Haluammeko elintason, joka on lainaa - ja jonka maksaa tulevat sukupolvet?

Velan otto on joskus välttämätöntä, kun tarvitaan hankkia jotain, johon säästöt eivät riitä. Usein se on oma asunto tai auto, tai velkaa on tarvittu opintolainaan. Yritysmaailmassa ja kirjanpidossa velkaa sanotaan vieraaksi pääomaksi.

Kuntien ja valtion tulot muodostuvat pääosin verotuloista ja jonkin verran julkisen hallinnon perimistä maksuista ja liikelaitoksien tuloksista. Tulojen ja menojen suhde on usein negatiivinen, eli rahoitusvaje on täytettävä vieraalla pääomalla. Vieraalla pääomalla on aina hinta, korko.

Suomen valtio on velkaantunut ripeässä tahdissa. Valtion velkaa on nyt enemmän ja velkaantuminen on nopeampaa kuin koskaan ennen. Korkojen noustessa velan takaisinmaksu vaikeutuu korkojen etusijaisuuden vuoksi. Syntyy kierre, jossa lisävelalla voidaan maksaa vain aikaisempien velkojen korkoja.  Yhä suurempi osa veroista menee korkojen maksuun eikä hyvinvoinnin rakentamiseen. Kuinka kauan tällainen meno voi jatkua?

Jätämme arveluttavan perinnön, sillä Suomen velkaa lyhentävät tulevat sukupolvet. Lahjoitamme jokaiselle syntyvälle suomalaiselle noin 170 euron arvoisen äitiyspakkauksen ja noin 24 500 e valtion velkaa - ja  kotikunnan velat 'kaupan päälle', siis noin 30.000 e velkaosuuden. Keväällä 2009 valtion velka oli 53 mrd €, nyt marraskuussa 2022 noin 134 mrd €, lähes kolme kertaa enemmän. Muutos on dramaattinen. Ylivelkaantunut valtio menettää väistämättä vähitellen taloudellisen itsenäisyytensä. Sen menoista päättävät muut ja tulot kohdentuvat korkomenoihin.

Puolueiden tulisikin kilpailla siitä miten velkaantuminen pysäytetään ja  löydettävä eri puolueiden yhteinen tahto tehdä se. Paljon voimme itsekin tehdä. Kierrätys, ruoan ylijäämien hyödyntäminen, biotalouden tukeminen, lähiruuan käyttö ja joukkoliikenteen tehostaminen ovat koko maan laajuisena myös merkittävä ilmastoteko.

"Talouspolitiikan tavoitteena on edistää kestävää, työllisyyttä tukevaa talouskasvua ja vähentää julkisen talouden velkaantumista. Tarkoituksena on rakentaa talouden ja hyvinvoinnin vakaa perusta tuleville sukupolville". Näin sanoo Valtionvarainministeriö nettisivuillaan. Kykeneekö Suomen hallitus katkaisemaan velkakierteen ja toimimaan lupauksensa mukaisesti.

Me kansalaiset ja yrittäjät joudumme tietysti mukaan taloustalkoisiin, mutta joskus se on tehtävä -
parempi alkaa sopeuttamaan ja sopeutumaan aiemmin kuin myöhemmin.


Luonnontuotteiden yrityskeskittymä - maailmanlaajuinen kysyntä mahdollista.

LUONNONVARAT - MILJOONABISNES?


Luonnonvarat (laajasti ajateltuna sisältäen myös marjat, sienet, luonnonyrtit jne.) pitää saada laajemmin hyödynnettyä, mitä nyt tehdään. Luonnonvarat ovat elinehtomme ja mahdollisuuteemme maaseudun tulomahdollisuuksien lisäämisessä ja yritystoiminnan edistämisessä.

Luonnonmarjatuloista (vuonna 2021) Itä-Suomen osuus 21 miljoonasta eurosta oli 24 % joka on 5.040.000 euroa. Jos tämän määrän saisi tuplattua, puhutaan jo kymmenen miljoonan poimintatuloista. Jos tämän taas ajattelee jalostuksen kautta kaupallisiksi tuotteiksi, lisäarvokerroin lienee vähintään kolme eli jalostettu kaupallinen arvo olisi jo 30 miljoonaa euroa.

Luonnonvarojen käyttö vaatii uusinvestointeja sekä luonnonvarojen keräys- ja viljelyjärjestelmien, tuotteistamisosaamisen ja tuotanto- ja kulutustapojen muutosta.

Kuluttajat ovatkin jo löytäneet lähiruoan ja paikallistuotteiden tarjoomat varsin mukavasti.
Strategiset eri ministeriöiden väliset, eri tieteiden- ja liiketoiminta-alojen 'ristiinpölytetyt' toimintaohjelmat mahdollistaisivat ruokaturvan, puhtaan veden, uusiutuvan energian ja kestävän metsän- ja maanviljelyn tuotekehityksen ja hyldyntämisen meille kaikille - ja mahdollistaisi ne myös vientimarkkinoille myytäviksi Suomen vientituotteiksi asti.
Kannattaisiko YRITTÄÄ?